Enkä tiedä, onko tää kenenkään muun mielestä hauska, mutta minusta kyllä aika suloinen tuo meidän Neiti..
Neiti oli syksyllä kovin innostunut lukemaan, mutta nyt keväällä into on ollut vähän kadoksissa. Koulusta tullut lukupassin täyttö on ollut vähän nihkeää.
Sovittiin, että hiihtolomalla luetaan joka päivä ainakin se minimi 15 minuuttia, jolla saa yhden merkinnän lukupassiin. Montaa merkintää ei hiihtolomalla sopimuksesta huolimatta tullut ja nyt viikonloppuna piti olla tehokuuri. Sunnuntaina aamupäivällä patistin Neitiä lukemaan, mutta hän huikkasi ulosmennessään, että luen sit illalla.
No ilta tuli ja taas sain patistaa. Neiti meni kiltisti huoneeseensa ja minä menin lukemaan iltasatua Pikkuveljelle. Hetken kuluttua Neiti tuli makuuhuoneeseemme
ja sanoi, että mä luin jo yhden kirjan.
Kysyin, kauanko aikaa meni.
No kymmenen minuuttia.
Okei, lue vielä toista kirjaa hetken. Minkä kirjan muuten noin nopsaan luit?
No sen balettikoulukirjan.
Siis täh, eihän siinä ole kuin pari hassua riviä per sivu ja kamalasti kuvia.
Eihän siinä mene kuin kaksi minuuttia, kun sen lukee.
Niin, mä luin ne kaikki.
Ja sitä mä tein ne liikkeet kans:)
Ihmeteltiinkin Pikkuveljen kanssa,
mitä kummaa kolinaa sieltä Neidin huoneesta kuului..
ja kyseessä oli siis tämä kirja..
Nyt se on siis todistettu, että lukeminenkin liikuttaa:)