lauantai 3. lokakuuta 2015

Sadonkorjuuta


Onnea on 


oma piha, 


josta saa vielä lokakuussakin 


täytettä niin ruokapöytään 


kuin maljakkoonkin. 


Ihanaa ja värikästä viikonloppua kaikille!




Nautitaan näistä syksyn kauniista päivistä ja sadonkorjuun antimista täysin rinnoin!

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Ihanaa teatteria - Tamara

Olen pikkutytöstä asti rakastanut teatteria eri muodoissa, kiitos omien vanhempieni, jotka ahkerasti minua mukanaan erilaisiin esityksiin kuljettivat.

Nykyään teatterissakäynti on harvinaista, ja sitäkin nautinnollisempaa herkkua. Ruuhkavuosien aikataulujen säätäminen on yleensä sen verran haasteellista, että melkein on helpointa on vaan pysytellä normaaleissa arkirutiineissa, eikä koittaa epätoivoisesti sovittaa logistiikkaa melkeinpä mahdottomiin kiemuroihin. Onneksi välillä sentään tulee pieniä rakoja ja pääsee nauttimaan ihanasta kulttuurista. 



Tämän syksyn teatterikausi lähti komeasta käyntiin viikko sitten, kun sain Åblogien kautta mahdollisuuden päästä katsomaan Turun kaupunginteatterin uuden Tamara -musiikkinäytelmän ennakkonäytöstä. Tamaran ensi-iltaa vietettiin viime  viikon viikonloppuna. Lämmin kiitos lipuista Turun Kaupunginteatterille!




Turun kaupunginteatterin peruskorjaustyön vuoksi teatterin tilat toimivat mm. upeassa LOGOMOssa, jossa Tamarakin esitetään. Logomon aulaan on koostetu upea pukunäyttely, jossa on esillä alkuperäisiä upeita Tamaran roolipukuja, asusteita ja muuta loistokasta rekvisiittaa hänen elämänsä varrelta.

Loisto jatkui teatterisaliin, jossa lavasteet olivat aivan mielettömät, yksinkertaiset, mutta samalla upean loisteliaat. Samoin pukuloisto näytelmän aikana oli omaa luokkaansa, Tamaran tyyliin sopivasti.



  Kuva: Otto-Ville Väätäinen


Vaikka vähän nuorempaa ikäluokkaa olenkin (ainakin jollain mittapuulla..) Tamara Lundin upea ja mielenkiintoinen elämä on minulle tuttu lehtien palstoilta ja vanhempien puheista. Tamaran musiikkia olen kuullut paljon lapsuudenkodissani. Näytelmässä musiikki olikin suuressa roolissa ja kuljetti hienosti Tamaran tarinaa eteenpäin aina hänen lapsuudenmaisemistaan viimeisiin hetkiin. Upeista laulutulkinnoista vastasi kolme vahvaa naista, nuorena Tamarana Sofia Arasola , aikuisena Tamarana Angelika Klas ja syöpään sairastuneena, varttuneena Tamarana Kirsi Tarvainen.  Ja vaikka kolmen naisen roolit vaihtelivatkin pitkin näytelmää, katselijalle jäi tunne yhdestä Tamarasta.



 Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Tamaran omaelämäkertakirjaa Lohikäärmeen pahvikulissit (Otava 2000) en ole lukenut, mutta tämän teatterin jälkeen taatusti luen, jos vaan sen käsiini jostain saan. Näytelmä perustuu tähän kirjaan. Pienen välähdyksen Tamaran loisteliaasta elämästä toivat upeat lavasteet sekä puvut. 



                                                           Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Näytelmä oli todella upea elämys, tarina ja musiikki imaisi heti alusta mennessään ja kappaleen loputtua oli vaikea taas orientoitua tähän hetkeen.



Kuva: Otto-Ville Väätäinen



Käytkö sinä usein teatterissa?



  

lauantai 12. syyskuuta 2015

Syksyyn varustautumista

Syksy on hiipinyt hissukseen pihan väritykseen ja mieleen. Harrastusarki pyörii täysillä ja kalenteri on jo täynnä jouluun asti. Ainoa asia, missä en ole vielä syksyyn herännyt, ovat vaatekaapit, niin omat kuin lastenkin. Ne elävät vielä ihan kesäaikaa.



Vaikka kulunut viikokin on ollut vielä tosi lämmin, on aamuisin huomannut, että kyllä se kesä jo meni. Lämpöä on ollut vain himpun verran nollan paremmalla puolella seitsemän jälkeen, kun olen autoon raahautunut. 

Omassa vaatekaapissa on helppo vaan kaivella lämpimämpää vaatetta enemmän esille. Lasten vaatekaapit onkin sitten toinen juttu. Kesä ja aurinko ovat tehnet tehtävänsä ja inventaario pitää tehdä perusteellisesti, jotta löytää edes jotain sopivaa vaatetta.



Neiti oli itse omatoimisesti viikolla kaivellut kaappejaan ja pinonnut ison läjän pientä vaatetta huoneensa oven ulkopuolelle. Vaaterekkiin jöi roikkumaan vain pari hassua paitaa. Totesimme, että ehkä pitää ryhtyä hommiin ja ostaa vähän syksyisempää täytettä rekkiin ja kaappiin.




Koska harkkakausi on toden teolla pyörähtänyt käyntiin (tarkoittaa meillä 13 kyyditystä vikon aikana) olen todella iloinen, että Neidille voidaan ostaa vaatetta netistä. Ja onneksi löytyy kotimaisia verkkokauppoja, joista toimitus on nopsaa ja asiakaspalvelu loistavaa. Ja tietysti valikoima on juuri oikeanlainen. 


Ongelmaksi taisi tällakin kerralla muodostua valinnanvaikeus, ihan kaikkea kun ei kerralla voi osta.. Tässä Neidin valinnat yhdestä suosikkikaupastamme, Pikku Helenestä. Näistä lähdetään keskustelemaan, mitä sinne ostoskoriin jää ja mikä jätetään odottamaan seuraavaa kertaa.  

sain tiedon, 
että juuri sopivasti 
syyskaappien täydennykseen 
on kiva tarjous, 
koodilla kanerva
saa 20.9. asti kaikista 
syksyn uutuuksista 
- 20 % alennusta 




Onkos muilla jo lasten vaatekaapit 
päivitetty syksyyn?

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Fudgeja


Kesällä, kun kerran ilmat olivat mitä olivat, innostuttiin leipomaan ja hääräämään keittiössä aika usein. Kokeilin tosi monta sellaista ohjetta ja juttua, mitä olen eri lehdistä ja blogeista talven aikana bongannut, mutta kiireessä kokeilut ovat jääneet odottamaan parempaa aikaa. 


Osa oli sellaisia hittejä, että jäävät varmasti elämään (ja jotka kirjataan tarkaan ylös ihanaan uuteen reseptikansiooni, josta ehkä lisää myöhemmin). Osa taas oli sellaisia, joita ei olisi ollenkaan tarvinnut kokeilla. 


Osa kokeiluista oli lasten toiveita. Voitte varmaan kuvitella, että täällä ollaan kesällä leivottu vaikka ja mitä esim. Oreo -kekseistä.. Suurin osa näistä jäi ainoastaan lasten herkuiksi. Yksi tällainen lasten toive osoittautui kuitenkin todelliseksi hitiksi ja herkuksi, ihan aikuisempaankin makuun. Tai ainakin jos sattuu tykkäämään makeasta, siis todella makeasta. 


Kun meidän perhe menee leffaan ja haemme karkkikaupasta irtokarkkeja, löytyy jokaisen pussista fudgeja, tiedättehän sellaisia isoja pehmeitä kermakaramelleja. Niitä on tuotu aina reissuista pussillinen jos toinenkin mukana ja englannintutut tietävät niitä tuliaisiksikin tuoda. 


Olen monesti miettinyt, pystyisiköhän niitä itse tekemään, mutta en koskaan ole mihinkään ohjeeseen törmännyt ja asia on jäänyt mietinnän asteelle. 


Meidän pikkukokki sai jostain jossain vaiheessa keväällä Muppettien Ruotsalaisen kokin keittokirjan (!?!) ja sieltä löytyi myös ohje fudgeille. Niiden tekoa kärtettiin keväästä asti koko kolmikon voimin ja olihan niitä sitten alkukesästä pakko kokeilla.


Hyvä että kokeiltiin, Ohje oli helppo ja lopputulos oli makoisa. Niin makoisa, että eka (ja pari muutakin sen jälkeen) satsi katosi jääkaapista samantien, ennenkuin palat ehtivät edes kunnolla kovettua.


Onkos joku muu kokeillut tehdä Fudgeja?



lauantai 15. elokuuta 2015

Kaappien kätköistä

Täällä on kova tohina tavaroiden pakkaamisessa huomista Adalmiinan helmen sekatavarakirpparia varten. Vaikka olen pitkin kesää kaappeja tyhjennellyt, niiden pakkaaminen näyttää olevan aikamoinen urakka. Illalla on vielä tiedossa rapujuhlat, joten katsotaan meneekö yötyöksi;)

Neiti on innostunut harjoittelemaan äidin järkkärillä kuvaamista ja on pitkin päivää napsinut kuvia kirppistavaroista. Saatte siis pientä sneak peakia huomenna kirpparilta löytyvästä tavarasta.

Mukaan pakataan jonkun verran pientä sisustustavaraa.











Sekalaisia kippoja ja kuppoja




 Vähän joitain joulujuttujakin


Vaate- ja kenkäkaapit on käyty läpi, niin lasten kuin äidinkin. Lastenvaatetta löytyy kolme Ikea-kassillista;)



Jonkin verran lelujakin pakataan mukaan, samoin kasa sisustuskankaita. Mukaan lähtee myös kaksi paria tyttöjen luistimia sekä ratsastutarvikkeita. 



Aika kivoja kuvia Neiti otti, kuvakulmat ovat vähän erilaiset, kuin äidillä yleensä:)

Ja tänne Adalmiinan helmen sekatavarakirppikselle 
olemme siis menossa, 
tulethan sinäkin:)


torstai 13. elokuuta 2015

Viikonlopun kirppisvinkki

Viime sunnuntaina ollut Åblogien kirppistapahtuma oli jälleen huikea menestys ja itseäni harmittikin kovasti, kun en tällä kertaa paikalle päässyt. Päivämäärä oli varattu kalenteriin jo hyvissä ajoin ja kaappien tyhjennysoperaationkin aloitin jo alkukesästä, mutta sitten tuli rippijuhlakutsu numero 6 juuri samaiselle päivälle :(

Onneksi kaappien tyhjennyt ei  kuitenkaan mennyt hukkaan, kun pääsen tulevana sunnuntaina osallistumaan ihanaan kirppistapahtumaan. 




Ihana sisustusputiikki Adalmiinan Helmi Paimiossa järjestää jokavuotisen pihakirppistapahtuman sunnuntaina klo 11-15. Sinne olen  minäkin suuntaamassa ystävättäreni kanssa myymään. 

Tulethan sinäkin paikalle!!

Kirppiksen lisäksi pääsee tutustumaan navettamyymälän ihanaan valikoimaan 
ja paikalta löytyy myös pieni pystykaffela. 
Ihana sunnuntairetken kohde, 
ilmankin pitäisi ennusteiden mukaan olla kohdillaan. 

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Melkein rakettitiedettä

Kesäloman puoliväli on ohitettu ja vuorossa on ihana marja-aika. Kyllä me ollaan onnekkaita, kun saadaan taas tänä vuonna mahtavat sadot herkullisia mansikoita, mustikoita, vadelmia ja muita marjoja. 


Viime viikolla aloittelimme pakastusurakkaa mansikoista. Meillä syödään ahkerasti marjoja läpi vuoden ja siksi laitankin niitä aina kohtalaisen satsin (10kg) pakkaseen talven varalle. Aiempina vuosina kauniista lupauksista huolimatta perkausurakan alkaessa apujoukot ovat aina kummasti kadonneet jonnekkin ja olen saanut itsekseni perata mansikat.


Tänä vuonna - ensimmäistä kertaa ikinä - sainkin paljon kavereita perkuu-urakkaan. Itseasiassa tällä kertaa kaikki kolme olivat innolla mukana ja suorastaan riitelivät siitä, kuka pääsee hommaa tekemään. 


Syynä intoon oli Mammalta lahjaksi saama mansikanperkuuhärveli -raketiksi nimetty laite, joka osoittautui erittäin näppäräksi laitteeksi. 


Raketissa on piikit, jotka avautuvat päässä olevasta napista. Piikeillä kanta nousee näppärästi ja siististi pois. Nopsaa ja todella kätevää. 


Neidistä raketti oli hauskan näköinen, ihan kuin pieni mansikka ja poikia kiinnosti tietysti sen tekniikka, melkein kuin rakettitiedettä..


Äitiä tietysti kiinnosti näppäryys, raketti oikeasti toimii (toisin kuin suurin osa ainakin meidän keittiön kaapeista löytyvistä muka-näppäristä hilavitkuttimista..). Raketin kanssa perkuu sujuu nopsaan käsiä likaamatta ja perkuujälki on hyvää. 


Ainoa ongelma on nyt se, että Mammakin oli saanut härvelin lahjaksi, emmekä ole onnistuneet löytämään mistää samanlaista. Niitä pitäisi nimittäin meillä olla jokaiselle omansa :) Nyt apureiden suurin energia meni raketista taisteluun. 



Onko muilla kokemusta raketista? 

Ja onkos joku nähnyt niitä jossain myytävänä?