sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Luonnollisempaa arkea

Syksyllä kirjoittelin siitä, kuinka kesän aikana heräsin pohtimaan kosmetiikan kemikaalikuormia erityisesti lasten kohdalla. Aihe tuli erityisen ajankohtaiseksi, kun teini-ikää lähestyvä Neiti on ruvennut yhä enenevässä määrin käyttämään meikkejä. 


Syksyn ja alkutalven ajan olemme yhdessä neidin kanssa käyneet ison prosessin läpi kosmetiikkapurteleiden ja puteleiden kanssa. Luonnonkosmetiikkamaailma on yllättävän mielenkiintoinen maailma ja omista ennakkokäsityksistäni poiketen tuotteita löytyy ihan joka lähtöön. Itselläni oli vähän sellainen ennakkokäsitys, että luonnonkosmetiikka on kaikki vähän sellaista tylsää ja harmaata, täysin vastakohta kaikelle muulle meikki- ja kosmetiikkamaailmalle. On ollut kiva huomata, kuinka väärässä ihminen voi ollakaan. Luonnonkosmetiikassa ei ole mitään tylsää tai harmaata, sieltä löytyy tuotteita ihan joka lähtöön, tyyliin ja ihan kaikissa hintaluokissa. 


Olemme tyttären kanssa todellakin löytäneet ihan uuden maailman ja pikkuhiljaa alkaa kosmetiikka tässä talossa olla pääosin luonnonkosmetiikkaa. 


Arkikosmetiikka, eli jokapäiväisessä käytössä olevat saippuat, shampoot, hoitoaineet ovat niitä kaikkien kuluvaisempia tuoteita ja niiden kanssa olemme päässeet kokeilemaan jo useampia tuotteita ja niistä on suosikit jo löytyneet ja niiden käyttö vakiintunut. 



Koska luonnonkosmetiikka on vielä uusi maailma, päätin valintoja tehdessäni luottaa olemassa oleviin sertifiointijärjestelmiin, kun etsin hyviä ja luotettavia tuotteita. Pro Luonnonkosmetiikka ry:n sivuilta olen tutustunut erilaisiin sertifiontisysteemeihin ja koitan pitää näitä mielessäni, kun uusia tuotteita valitsen. 


Koko perheen suosikkien etsintään meni jonkin aikaa, luonnonkosmetiikkatuottissa kun aika monesti on mukana erilaisia luonnollisia tuoksuja. Meillä on lasten allergioiden vuoksi aina käytetty hajustamattomia tuotteita ja tuoksuihin tottuminen on vienyt vähän aikaa. Myös maut tuoksujen suhteen eivät ihan koko perheellä ole samat, tällä hetkellä ainoastaan suihkusaippua on sama koko perheelle, shampoot ja hoitoaineet perheen pojilla taas omassa tuoksumaailmassaan ja meillä tytöillä omat :)


Kuivalle ja herkälle iholle sopivia tuotteita on löytynyt mm. Urtekramin valikoimista. Niitä  löytyy ihan meidän lähiPrismasta ja hinta samaa luokkaa, kuin meillä aiemmin käytetyt tuotteet. Jolien ihanasta Jolieboxista löytyi joulun alla Santen suihkusaippua, joka hurmasi meidät tytöt. Sitäkin löytyy lähiPrismasta, joten sekin on jäänyt käyttöön, samoin kuin muitakin Santen tuotteet.


Oma värjätty tukkani vaatii välillä vähän tujumpia shampoita ja niiden etsiminen on ollut haasteellista. Uusin löytö on ollut Maria Nilan tuotteet, jota löytyi Sokoksen valikoimista ja hetken käytön jälkeen tuntuvat vakuuttavilta. Näistä ei löytynyt mitään luonnonkosmetiikan sertifikatteja, mutta omaan käyttöön vaikuttivat kuitenkin vakuuttavilta.



Käsisaippuaa tässä perheessä kuluu yllättävän suuria määriä ja hyvän saippua estintä on edelleen kesken. Urtekramin käsisaippuat kuivattivat kaikkien käsiä ainakin näin talviaikaan. Methodin saippuat olisivat kostumukseltaan lositavia, mutta purkki on pieni ja kuluu meillä hujauksessa. Näihin pitäisi saada täyttöpakkaus tai isompi paketti. Tämä alla oleva yksilö on ollut käytössä viime viikonlopusta asti..



Projekti jatkuu edelleen luonnollisempaan suuntaan ja olisikin kiva kuulla teiltä 
kommentteja ja suosituksia hyvistä tuotteista!




keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Nyt kaikki luistimille [luistelukoulut kaikille]

Jokos olette olleet luistelemassa ulkojäillä?

 Vihdoin täällä länsirannikollakin on päässyt kaivamaan luistimet kaapeista 
ja nauttimaan talvisesta liikkumisesta parhaimmillaan. 
Meidän perheessä luistellaan vähintään kuutena päivänä viikossa kelistä huolimatta,
 mutta silti ulkojäissä on jotain ihan omaa viehätystänsä. 


Pääsimme korkkaamaan ulkojääkauden Loppiaisena Parkin kentällä 
koko perheen voimin ja hauskaa tietysti oli.

Valitettavasti luistelukelit täällä meilläpäin ovat nykyään aika arvaamattomia ja mekin käymme säännöllisesti alueen jäähalleilla yleisöluisteluvuoroilla pitämässä taitoja yllä.

Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että perheen lasten luistelutaito on todella hyvä ja kiitos sille kuuluu tietysti alunperin LUISTELUKOULULLE. Kaikki kolme ovat luistelu-uransa aloittaneet haparoivina luistelukoululaisina ja siitä on kaikilla luistelu-ura jatkunut vähän eri tavoin. Isoveli ehti pelata jääkiekkoa liki kymmenen vuotta, pikkuvelikin kolmisen vuotta. Poikien harrastukset ovat siirtyneet jäältä muille areenoille, mutta Neidin kohdalla luistelusta on tullut se ykkösharrastus. 


Jos ne luistimet on kaivettu esille, nyt on loistava mahdollisuus saada kunnon luistelutaito ja vaikka kokonaan uusi harrastus - luistelukoulut ovat joulun jälkeen startanneet ja mukaan mahtuu vielä! 

Ja mikä parasta, ryhmiä löytyy ihan kaikenikäisille!!


SCT:n iloiset ja energiset luistelukoulut ovat käynnissä jälleen tammikuussa 2017!  

Mukaan voi tulla voi  tulla milloin vain, vaikka kesken kaudenkin. 

 

Luistelukoulun harjoitusajat keväällä 2017

Perjantaisin klo 17:15-18:00, Kupittaa harjoitushalli
Sunnuntaisin klo 11:00-12:00, Kupittaa kisahalli
(kevätkausi alkaa 13.1.2017 ja jatkuu aina viikolle 13, kevätnäytös 29.3.2017)

Ensimmäiselle 25:lle uudelle luistelukoululaiselle kaupan päälle uusi Jofan kypärä (arvo n. 50€)! 


SCT:n luistelukouluun ovat tervetulleita kaikki luistelusta kiinnostuneet tytöt ja pojat sekä aikuiset aikaisempaan luistelukokemukseen katsomatta. Luistelukoulustamme löytyy kaikille omaa tasoa ja ikää vastaava pienryhmä. 

Luistelukoulussa harjoitellaan ja opitaan perusluistelutaitoa leikkimielellä, mutta silti tavoitteellisesti. Jokaiselle kuukaudelle on oma teemansa (kts. teemat ryhmät-sivulta). Tavoitteena on oppia oikea luisteluasento, alkeisluistelua eteen ja taakse, sirklausta, erilaisia liukuja eteen ja taakse, oikeanlainen jarrutus, kaaria, käännöksiä, piruetteja ja hyppyjä. Harjoitteiden avulla lapsen tasapaino, rytmitaju sekä vartalonhallinta kehittyvätja hän oppii myös ilmaisemaan itseään musiikin avulla. Luistelun lisäksi luistelukoulussa harjoitellaan ryhmässä toimimista sekä sosiaalisia taitoja. Jäällä luistelukoululaisia opettavat luistelukouluohjaajat sekä taitoluisteluvalmentajat. Lisäksi seuramme omat luistelukummit ovat jäällä auttamassa ja tukemassa pieniä luistelijoita. Luistelukummien tärkein tehtävä on olla esimerkkinä ja antaa pienille luistelijoille paljon positiivista palautetta!

Kaikki luistelukoululaiset pääsevät esiintymään myös SCT:n vuosittaisiin luistelunäytöksiin. Näytöksissä kaikki pääsevät esittelemään mitä ovat kauden aikana oppineet jäällä! Tavoitteena on, että jokainen luistelukoululainen saa positiivisia kokemuksia ja elämyksiä liikkumisesta sekä kiinnostuu myös upeasta lajista harrastuksena. Luistelukoulusta voi valmentajien suosituksesta siirtyä jatkamaan taitoluistelua yksinluistelun edistyneempiin harrastaja- tai kilparyhmiin. Vaikka luistelukouluharrastus ei jatkuisikaan taitoluistelujäille saakka, saa luistelukoulusta tärkeitä taitoja niin vapaa-ajalle ulkojäille kuin vaikkapa koulun liikuntatunneille. Luistelusta nauttii enemmän, kun osaa oikeanlaisen perustekniikan jo heti pienestä! 


Lisäksi SCT:ltä löytyy uusi kouluikäisille tarkotetut 
Easy Skate-tunnit. 

Nyt ensimmäiset 50 luistelijaa harrastavat koko kevään 2017 kerran viikossa maksutta! 



Seuraa SCT:tä: Facebook ja Instagram

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Tarvitsenko uusia vaatteita?

Blogia pidempään seuranneet ovat saattaneet huomata täällä jokavuotisen alkuvuoden vaatekaappiahdistuksen. Ahdistus liiasta tavarasta (lähinnä siis niistä omista räteistä ja lumpuista) ja toisaalta siitä, että ei ole mitään päällepantavaa iskee tasaisin väliajoin. 

Niin nytkin. Taas. 


Olen koittanut vaikka mitä järkeistääkseni tasapainoilua ostamisen ja vaatteista luopumisen välillä. Ennen viimekevään Konmari -hurahdusta  (Konmari -projekti on edelleen ajankohtainen, edennyt, mutta valitettavan hitaasti lähiaikoina. Ja kyllä, vaatekaapista löytyy nykyään ainoastaan iloa tuottavia vaatteita) olen kokeillut erilaisten listojen tekemistä (listoja teen edelleen, uusimmat on aloitettu jo Bullet Journaliin) ja henkarikaapin organisointia (tämäkin on edelleen käytössä..). Tyylikirjat on luettu moneen kertaa, samoin Hyvän mielen vaatekaappi -kirja. Ja Vaatehaasteeseenkin olen osallistunut. 

Siltikään en ole tyytyväinen vaatekaappiini. Vaatetta on edelleen liikaa ja silti koskaan ei ole mitään päällepantavaa. Olen pari vuotta pitänyt kirjaa vaateostoistani, kuten Hyvän mielen vaatekaappi -kirja ohjeistaa. En ole ennen kesää oikeastaan kuitenkaan katsellut kirjanpitoani takautuvasti. Olisi ehkä pitänyt. Kesällä istuin alas ja laskin ostoni  ja täytyy myöntää, että meinasin pyörtyä. Kahtena vuonna olin tuhlannut (siis todellakin tuhlannut!) järkyttävät määrät rahaa vaatteisiin. Ja silti edelleenkään minulla ei ole koskaan mitään järkevää päällepantavaa..  


Koska uusien vatteiden ostelu ei näytä listan mukaan tuovan mitään helpotusta, päätin kesäloma jälkeen ryhtyä vaateostolakkoon. Ajattelin, että niissä tilanteissa, joina normaalisti juoksen kauppaan paniikissa ostamaan tilanteeseen muka sopivaa vaatetta, on pakko miettiä, onko siellä kaapissa ihan oikeasti jotain sopivaa. Ehkä tällä tavalla saan selville mitä siellä kaapissa ihan oikeasti on ja mitä sieltä puuttuu.Ehkä se ahdistuskin loppuu.




Syksy on mennut ostolakon kannalta aika kivasti. Pari juttua lukuunottamatta lakko on pitänyt. Uudet tummat farkut oli pakko ostaa, kun vahat ratkesivat haaroista. Ja Turku-mekkon osto jäi keväällä puolitiehen ja se puolitie oli vaan "pakko" saattaa loppuun. 


Muuten lakko on siis pitänyt. Mitään katastrofia ei missään tilanteessa ole vaatetuksen suhteen tullut. Toisaalta ahdistus ei ole vielä kadonnut mihinkään. Toisaalta en ole vielä ehtinyt miettiä mitä siellä kaapissa oikeasti on tai mitä sieltä puuttuu. Joitakin pieniä oivalluksia sain jo kesällä, mutta niitä tarvitaan selvästi lisää. Lakko siis jatkukoon.


Arkijärki -blogissa on pohdittu vähän samaa asiaa ja sieltä löytyy ostolakkohaaste. Siihen päätin minäkin osallistua. Ei mitään ehdotonta totaalikieltäytymistä, vaan enemmänkin itsensä haastamista.  Lisäksi aion lukea Hannele Lampelan kirjan Täydellinen vaatekaappi tuhlaamatta – Onnellisen ostamisen salaisuus. Luin kesällä Lampelaa koskevan artikkelin ja se antoi ajattelemisen aihetta. 

Tarvitsenko uusia vaatteita? 
Sitä on nyt tämä vuosi hyvä pohtia ihan kunnolla. 

Onko joku muu pohtinut samoja juttuja?

p.s. kuvat ovat omasta vaatekaapistani. Kaksi ensimmäistä otettu tänään, loput viime vuonna. Jotain edistystä on tapahtunut, mutta onhan noita vielä aika lailla..








sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Uuden vuoden uudet suunnitelmat

Uusi vuosi ja uudet suunnitelmat. Niinhän se aina menee. Joka vuosi sitä toivoo, että kaikki menisi paremmin, kuin meneenä vuonna. Että oppisi tekemään asioita toisin. 


Kulunut vuosi oli monin tavoin meillä aika kurja ja raskas, on ollut sairautta ja muuta murhetta. On ollut paljon myös hyvää. Olen päättänyt, että tänä vuonna keskityn vain niihin hyviin juttuihin ja koitan olla itselle armollisempi ja ennen kaikkea kiitollinen kaikesta hyvästä, mitä on. 

Minulla on pitkästä aikaa vähän lyhyempi joululoma ja aloitan työt jo huomenna. Onneksi muu perhe saa vielä jatkaa lomailua ja kerätä voimia tulevaan kevääseen. 


Kevään kalenteri on jo hyvää vauhtia täyttynyt erilaisista menoista ja työjutusta ja miljoonista muistilapuista. Välipäivinä, kun koitin vähän miettiä uudenvuodenlupauksia ja visiota tulevalle vuodelle tajusin, että haluaisin kaikki jutut selkeästi samaan paikkaan ja järjestykseen. Olen jo jonkun aikaa haaveillut Unelmieni vuosi -kalenterista ja sellaisen ajattelinkin tilata. Valitettavasti se ei kalenterinäkymältään ollut kuitenkaan sellainen, jota oikeasti työjutuissa tarvitsen. Päätin pitää ankean työkalenterini ja vihdoin tehdä itselleni paljon viime aikoina Somessa hehkutetun Bullet Journalin. Listojen ja lipulappusten rakastajana tämä on minulle varmastikin loistava tapa yhdistää miljoonat muitikirjat, listat, kalenterit ja lippulappuset yksiin kansiin. 


Hesarissa oli jokin aika sitten  juttu Bullet Journalista ja siitä se idea varmaankin lopullisesti jäi itämään. Katsotaan tuoko se luvattua helpotusta ja suunnitelmallisuutta elämänhallintaan. Ainakin innostuin nyt jo tekemään yksiin kansiin siellä sun täällä olevia listoja. 


Bullet Journalien koristelu ja visuaalinen ilme on ihan oma maailmansa (kurkkaa vaikka Instassa #bulletjournal). Asennekynät piti tietysti minunkin hankkia ja washiteipit käydä näpistämässä Neidin kaapista, mutta kyllä visuaalinen ilme vielä jäi kakkoseksi noiden listojen ja asioiden jälkeen. Tähänkin voi tietysti  tulla muutosta vuoden aikana, jossain kehuttiin Bullet Journalin tekemisen olevan samanlaista mindfullnesia, kuin värityskirjojen. Tosin minulla on vielä sen eka värityskirja ensimmäinen kuvakin vielä kesken.. 
 


Onko teillä jo kokemuksia Bullet Journalista? 
Olisi mukava kuulla vinkkejä ja kokemuksia!